FreeThinking

Millä mallilla työttömyyttä korjataan ja millä tilastoja

  • Millä mallilla työttömyyttä korjataan ja millä tilastoja

 

Meille on arvoisa hallitus luonut mallin, jolla yritetään aktivoida, niitä henkilöitä jotka ovat syystä tai toisesta vailla töitä. Ja syyt voivat olla hyvin monenmoiset. Mutta eiköhän se yleisin syy ole se, että yritykset ovat vuosina 2008 – 2017 käyttäneet mahdollisuutta yhteistoiminta menettelyä käyttäen vähentää työväkeään. Ja voidaan varmasti kohtalaisen surutta yleistää, että ne irtisanotut ovat iältään sitä vanhempaa ikäluokkaa.

 

Toinen ääripää on sitten ne, jotka ovat valmistuneet kyseisinä vuosina, ja eikä monellekaan ole välttämättä opiskelun yhteydessä kertynyt riittävää työkokemusta, jolla sitten töihin pääsisi.

 

Sitten näihin malleihin Aktiivisuusmallia on todennäköisesti lähdetty kehittämään tietynlaisten laskelmien avulla, joka vaatii jo hieman enemmän matematiikan osaamista, jotta ymmärtää mistä näissä laskelmissa, joissa aktivoitumisesta ja sen seurannasta puhutaan. Itse löysin yhden vuoden 2017 alussa julkaistun raportin, jossa käsiteltiin työttömien työnhakua, sen seurantaa ja niin edelleen. Matematiikan opinnoista on sen verran pitkä aika, että eipä ole helppoa näitä jokaista näihin laskelmiin liittyvää kaavaa tarkemmin selvittää. Yritettiin kuitenkin.

https://jma2017.sciencesconf.org/136188/document

 

Koska tässä raportissa käsiteltiin samoja asioita, joita tällä meille luodulla aktiivimallilla halutaan tietystä näkövinkkelistä saada väkeä töihin, pidän hyvin todennäköisenä, että mallin rakentamisessa on samoja elementtejä (tai muuttujia) riittävästi mukana kuin yllä esitetyssä raportissa.

Ikävä kyllä näissä laskelmissa ei ole mukana työnantajan rekrytointiin liittyviä tekijöitä eli sanoisin niitä halukkuudeksi rekrytoida ihmisiä, jotka eivät täytä heidän kriteerejään iän, kokemuksen ja myös työssäolo kestojen perusteella. Tästä päästään siihen halukkuusmalliin, joka kuvaisi työnantaja puolen halukkuutta työllistää. Ja tästä syntyy se paljon puhuttu kohtaanto-ongelma.

 

Tähän malliin voisi liittää näihin muuttujiin arvoja samalla tavalla kuin näissä aktiivimalli laskelmissa on tehty. Muuttujia olisivat joka tapauksessa hakijan ikä, koulutus, kokemus ja työttömyyden kesto.

 

Otetaanpa tähän muutama tosielämään liittyvä esimerkki työnhausta. Yli viisikymppinen mies henkilö on hakenut töitä asiantuntija tehtävään johon hänellä on kokemusta. Hän päättää soittaa rekrytoivalle konsultille, kuinka hänen hakemuksensa suhteen on edetty. Konsultin vastaus, valitettavasti haemme nuorempaa henkilöä. Mitä tästä hakijalle tulee mieleen töitä hakiessa jatkossa, eikö niitä hakemuksia huomioida mitenkään, kun viisari on värähtänyt tietyn pisteen yli. Hetken tietysti voisi miettiä, voisiko sitä jonkin nuorentua tai lopettaa ikääntymisen. Ei hakija tietenkään tyystin tästä lannistunut, vaikkei noita kahta viimeistä vaihtoehtoa pysty toteuttamaan millänsäkään. Jossakin se ikä näkyy, vaikka kuinka yrittäisi väittää olevansa nuorekas.  

 

Toinen esimerkki. Yli viisikymppinen henkilö näkee työilmoituksen yrityksessä, jossa on kuullut olevan hänelle tutun henkilön rekrytointi vastaavana ja niinpä hän päättää pirauttaa hänelle ja kysyä minkälainen mahdollisuus olisi työllistyä heillä avoinna olevaan tehtävään. Ikävä kyllä tehtävä vaatii kokemusta, jota ei pelkällä pitkällä kurssilla käymisellä katsota olevan riittävän, jotta kyseistä osaamista olisi mahdollista laventaa työtä tekemällä ja mahdollista oppia. Dementiasta vapaa todistus täytyisi ilmeisesti lähettää CV:n ja työhaku ilmoituksen yhteydessä.

 

Laitetaan tähän vielä yksi esimerkki tästä työnantajan halukkuudesta. Muutama vuosi sitten oli yksi televisiossa esitetty keskustelu tilaisuus isolle joukolle päättäjiä, työnantajia, työttömiä ja muita silmäätekeviä. Jäi mieleen yhden tv-persoonan ja työnantajan esiintyminen, kun häneltä kysyttiin työttömien rekrytoinnista. Hän kertoi, että häntä pelottaa haastatella katkeroituneita työttömiä.

 

Siinä esimerkkejä, joiden avulla yritän hieman kuvata niitä muuttujia, joissa siinä halukkuudessa on kysymys.

 

Katsotaanpa nyt sitten voisiko näitä kahta mallia yhteen sovittaa. Ei näiden välille yhtäläisyysmerkkiä saataisi. Ja tästä toisesta ei ole virallisesti, en minä eikä ilmeisesti kukaan muukaan, tehnyt mitään todellista mallia, vaikka hyvin aiheellista olisi.

Esille tuodussa kuviossa ylemmällä kuvataan sitä kuinka työntekijällä, joka on iältään 25 – 45 vuotta, tehtävään vaadittu kokemus, osaaminen eli täyttää hakemusilmoituksessa vaaditut kriteerit työtehtävän suorittamisesta ja työnantajalta löytyy siitä halukkuutta ja kykyä palkata. Yleensähän he ovat työpaikan vaihtajia ja ehkä, joillekin onnekkaille työttömille, joilla on tehtävän hakuehdot täyttävä riittävä osaaminen ja työttömyyden kesto ei ole päässyt juuri alkua pidemmälle.

Toisessa eli alemassa kuvataan sitä kuinka tulee se nolla piste, jonka jälkeen ei työllisty vaikka kuinka lähettelisi hakemuksia. Tulee vastaan ikä, riittämätön kokemus, ja mahdollisesti liian pitkä kestoinen työuran tyrehtyminen.

 

Ennen loppukaneettia mielelläni kerron yhdestä lyhytkestoisesta keskustelusta, jonka kävin erään entisen ministerin kanssa muutamia vuosia sitten. Kysyin ministeriltä, onko Suomessa liian helppo irtisanoa ihmisiä. Hän ei oikein osannut vastata siihen vaan kysyi minulta, että olenko minä todella sitä mieltä ja sanoin, että kyllä olen. Täällä on viety politiikka hyvin paljon työnantajia suosivaksi, heille on järjestetty monenlaisia helpotuksia yrittämisen suhteen samoin kuin työväen potkimisen suhteen. Myöskään AY-liike ei ole pyrkinyt muuhun kuin omien kassojensa kasvamiseen, ei täällä ole kaikkien työssä olijoiden puolia pitänyt kukaan, jokainen on joutunut itse etsimään ne keitä milloinkin täytyy mielistellä, jotta työpaikka säilyisi. Ja kaikille se ei ole luontaista. Ja kaikesta huolimatta yrittäjillekin täytyy löytyä mahdollisuus selviytyä, mutta ei niin että käytettään keinoja, jotka eivät vastaa tarkoitustaan.

Lopuksi vielä tuosta aktiivimallista, ja tuosta raportissa, johon tässäkin on viitattu. Tosiasiassa niillä pyritään ehkä marginaalisen työttömien osalta työllistymisen aktivoitumiseen, mutta suurimmalta osalta se on sosiaaliturvan aktiivinen leikkausmalli. Kustannuksia leikataan, saadaan tilastoja siistimmäksi ja hallitus voi jälki käteen kehua, kuinka se sai tavoitteensa toteutettua. Käyttämällä ei relevantteja ja todellisuutta kuvaavia tilastoja ja laskemalla kustannuksia leikkaamalla niiltä, joilla siihen ei oikeasti ole varaa, niilläkö se tavoite saadaan aikaiseksi. Sekö todella on tarkoitus, jonkinlaisen itsetyytyväisyyden mahdollistaminen. Kyseisessä raportissa käsitellään kustannuksia, joita voidaan säädellä sanktioimalla työnhaun aktiivisuutta, rekrytoinnin mahdollistamismallia ei ole esitelty, sillä sekin perustuisi kustannuksiin, yrityksille. Millä tavalla nämä päättäjät ja johtajat osallistuivat näihin talkoisiin, joista vuonna 2015 puhuttiin. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tällä "Aidosti palkitsevalla aktiivimallilla" työttömyyttä korjataan:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset