FreeThinking

Pelivälineet, joilla politiikkaa pelataan

 

Mitkä ovat poliitikon työkaluja tai pelivälineitä?

”Kieli on poliitikon tärkeimpiä työkaluja.”

https://yle.fi/uutiset/3-9471317

Onko sitten populismi yksi kielellisen ilmaisun kanava? Populismin keinoin voisi sitä kielellistä itseilmaisuaan tuoda hyvin esille. Kultaranta keskusteluissa oli aiheena myös tämä populismi, ja joku siellä totesikin, että lähes kaikkia voidaan nykyisin kutsua populisteiksi ja viitattiin EVA:n raporttiin, joka vasta julkaistiin. 
En kärjistäisi asiaa aivan noin pitkälle, mutta kaikkia, jotka haluavat tuoda itseään esille voisi jo kutsuakin populistiksi, vaikkeivät he mitään vastustaisikaan. Jos, halutaan näin laajasti yleistää.

”Viestintätaidot ovat poliitikon keskeinen työkalu.!”

”Toinen trendi on meditoituminen. Viestintätaidot ovat poliitikon keskeinen työkalu. Poliittinen viestintä on muuttunut ammattimaiseksi, ja poliitikot käyttävät apunaan viestintätoimistoja.”

”Sosiaalisen median merkitys on kasvanut, mutta Isotaluksen mukaan televisioesiintymisten merkitys on edelleen suuri. Kaikkien sosiaalisten median sovellusten ongelma poliittisessa viestinnässä näyttää olevan se, että ne ovat keskittyneet pienelle hyvin aktiivisten käyttäjien joukolle. Suomalaisista poliitikoista edelläkävijä sosiaalisen median käytössä on ollut Alexander Stubb. ”

http://www.marmai.fi/uutiset/politiikan-medialukutaito-kehittyy-6652069

 

Kyllä viestintätaidot ovat poliitikolle merkittävä ja ehkä se tärkein työkalu. Kuinka sen työkalun saa käsiinsä ja keneltä, voisi olla sellainen kysymys, joka pitäisi esittää. Eivät kaikki poliitikot välttämättä ole viestintätaidon mestareita, mutta silti he ovat jollakin muilla ominaisuuksilla päässeet politiikkaan kiinni ja saaneet siinä jonkinlaisen aseman. Me tiedämme ja olemme nähneet kuinka Yhdysvaltain nykyinen presidentti pääsi asemaansa ja hänhän ei edes ollut poliitikko. Mutta hän oli ennättänyt vuosikausia harjoitella viestintätaitojaan omissa ohjelmissaan kuten ”Diili”, enää hänen vain tarvitsi löytää se niin sanottu asia, jonka ilmaisemiseen hän sitä käyttäisi. Hän sai lähes puolet kansakunnasta uskomaan asiaansa viestintätaidoilla, jotka upposivat osaan kansaa. Mutta ei niitä tyylipuhtaiksi viestintätaidoiksi voi sanoa. Kuinka sen viestintätaidon saa käsiinsä. Tarvitaan näkyvä media, joka huomaa tai ottaa huomaan ja antaa mahdollisuuden esittää niitä viestintätaitoja. Voi olla, että täytyy olla valmiina niitä kontakteja, jotka pystyvät edesauttamaan sen hyödyntämiseen, sen lisäksi, että on sitä asiaa.

Pitäisikö viestintätaitoja opettaa kouluissa? Esiinnytäänhän siellä aina jotenkin, mutta miksei viestintätaitoja opetusaineena, siis muualla kuin vain teatterikoulussa?

 

Poliitikolle tunnettuus on myös työkalu, koska tunnetulle

ihmiselle kansalaiset tulevat kertomaan mielipiteitään ja näkemyksiään, ja tunnettuna

henkilönä on myös helpompi ottaa kontaktia ihmisiin.”

 

”Persoonallisuuspiirteet vaikuttavat selvästi siihen, miten poliitikko tai aktivisti kokee

aktivismin ja politiikan käytännöt ja poliittisen mediakulttuurin. Yksi haastatelluista

kansanedustajista erotti poliitikoista ihanteisiin sitoutuneet tyypit, pelurit, johtajat ja

puurtajat. Hänen mukaansa johtaviin asemiin valikoituu ihmisiä, jotka pitävät vallankäytöstä

ja ’tietynlaisesta kähmimisestä’.”

 

”Ylipäätään tärkeänä poliitikkona menestymiselle

ja viihtymiselle pidettiin henkilökohtaista aitoutta ja johdonmukaisuutta.

Lisäksi tarvitaan erottuvuutta. Omaa persoonaa pitää avata yleisölle sopivasti mutta ei

liikaa.”

 

”Toiseksi huolenaiheeksi koettiin mediajulkisuuden tärkeys politiikassa menestymiselle.

Puolueet etsivät ehdokaslistoilleen julkisuudesta jo ennestään tunnettuja henkilöitä, ja

heidän asiaosaamisensa tai aatteellinen näkemyksensä voi ainakin alussa olla hyvin

ohutta.”

http://www.hssaatio.fi/images/stories/Media_iholla_suomtiivist.pdf

Tunnettavuus, miten ja missä sitä tehdään, on esillä olemisen ja pysymisen rakennuspalikoita. Esillä oleminen ei ole aina helppoa, ja kielteinen julkisuus ei aja kenenkään asiaa. Edellisellä viikolla tapahtuneet poliittiset kiemurat ja kuviot, eivät kovinkaan monen mukana olleen mahdollisuuksia lisänneet esiintyä seuraavassa ”Tanssii Tähtien Kanssa” ohjelmassa, ei edes sillä Juudas-polkalla nimittelyistä huolimatta.

 

Olisi mukava joskus nähdä sellainen gallup tai mielipidetutkimus, jossa kansalaiset saisivat arvioida kuinka hyvin he tuntevat poliitikot, kuinka he arvostavat heitä siitä mitä he ovat tehneet eduskunnassa edustajina tai ministereinä.

Kuinka me kansalaiset arvotamme heidät. Tietysti tulos riippuisi paljon siitä kuinka kattava ja monipuolinen otos äänestysikäisistä osallistuisi moiseen kyselyyn. Ehkä näin saataisiin jonkinlainen käsitys tarvitaanko me edes 200 kansanedustajaa, vaikka välillä annetaan mielikuva, että heillä olisi tuhat ja sata asiaa yhtä aikaa menossa, ainakin osalla. Mutta ovatko ne niitä asioita, joita kansanedustajan todella pitäisi hoitaa kansanedustajana, vai niitä muita. Eikä tämänkaltaisella tutkimuksella olisi tarkoitus esittää huonossa valossa, niitä jotka tekevät sitä työtään johon heidät on valittu vaan sitä kuinka hyvin he tuovat esille sitä työtään, tunnettavuuttaan. Ja tällä gallup kyselyllä en tarkoita eduskuntavaaleja, koska siinä ei anneta pisteytettyä arviota.

 

”Samalla brändi-identiteetin ja sen positioinnin määrittäminen ovat mielestäni toimivia työkaluja poliitikoille oman viestinnän selkeyttämiseksi ja terävöittämiseksi.”

”Suomalaiset poliitikot korostavat yhä kansalaisten kohtaamista turuilla ja toreilla, mutta merkittävä osa poliittisesta viestinnästä on nykyään mediassa.

”Äänestäjät eivät ole vain laiskistuneet poliittisessa osallistumisessa vaan heistä on tullut pelkästään politiikan kuluttajia, kun sen aktiivinen tuottaminen on jäänyt ammattilaisille. Hiljainen enemmistö on poliittisesti passiivinen.”

”Omista toimista täytyy myös viestiä useiden medioiden kautta, jotta brändi todella syntyy.”

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/93612/Kuha_Sari.pdf?sequence=1

 

Eli tässäkin brändin tekemisessä korostuu median merkitys, kenellä se on hallussa, on mahdollisuus menestyä. Ja varsinkin brändin tekemiseen tarvitaan myös rahoitusta. Tähän voisi lisätä tuon poliitikon ja äänestäjäkunnan kanssakäyminen, josta Ulla Appelsin totesi 12.6.2017 Kultaranta keskusteluissa, että tällaisissa blogi keskusteluissa kommentoidessa, jää puuttumaan se vuorovaikutteinen ilmeikkyys, jolla läsnä olevassa keskustelussa enemmän tuodaan esille, sitä mitä oikeasti ajatellaan. Kummassa sitten saadaan uskottavampi brändi aikaiseksi, sosiaalisessa mediassa vai niissä julkisissa kohtaamisissa kansalaisten kanssa.

 

”Kyynisen valtioteorian klassikko Niccolo Machiavelli korosti, että totuus on hieno ihanne, mutta häviää politiikassa uskottavuudelle, joka taas rakennetaan mielipiteiden varaan. Niin kauan kuin kansalaismielipide katsoo valehtelua läpi sormien, ei tämän parempaa demokratiaa ole luvassa.”

 

http://annakontula.fi/2016/08/pitaako-poliitikon-puhua-totta/

Yllä oleva ajatus Kontulan tekstissä sopii hyvin nykyhetkeen. Hämärtyykö kansalaisten kokonaisnäkemys pihvistä, jota ollaan aterioimassa eikä välitä siitä mitä suuhunsa on laittamassa pienistä epämääräisistä makuvivahteista huolimatta. Poliitikot selittävät sujuvasti, että kyllä tämä ateria on nyt kokonaan naamaan nakattava, muutoin et noudata sitä etkä tätä sopivuus direktiiviä, ei se haittaa vaikkei kaikki olekaan siinä mitä luvattiin ja ei aivan tuoretta. Tämä on kokonaisuus. Mistä, entistä suuremmasta sopastako, joka olisi pisteltävä poskeen? Vielä tuohon Kontulan esille tuomaan toteamukseen demokratiasta, jääkö meille jäljelle näennäisdemokratia, jota kritisoidaan, mutta siihen harvoin pystytään vaikuttamaan.

Tältä se voi maallikolta kuulostaa ja me unohdamme, jollei joku selvittele jälkikäteen näitä tiedotteita ja tiedottamatta jättämisiä. Tämän jälkeen huomataan ne poliitikot teeskentelijöiksi, jotka olivat käyttäneet näitä pelivälineitä totuuden vastaisen informaation esille tuomisessa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tässä tärkeää asiaa viestinnästä vallankäytön välineenä:

Noam Chomsky - Manufacturing Consent

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Chomsky puhuu onneksi ymmärrettävää englantia ja pari kohtaa sieltä jäi heti mieleen. Täytynee kuunnella muutaman kerran, että sisäistää tuon mitä hän toi esille ja palata sitten tähän.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Trump pääsi valtaan koska lupasi muutosta. Ranskassa ajettiin pihalle kaikki vanha valta. Euroopassakin voisi päätellä että muutosta halutaan vaikka itse piru sitä lupailisi.

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Trump lupasi paljon ja kaikki eivät näihin lupauksiin uskoneet tai sitoutuneet. Myös omissa on paljon epäilijöitä tämän miehen touhuissa. Macron uudisti valtakoneistoa perustuksia myöten. Kuuntelin viikko sitten Kultaranta keskustelua, johon osallistuivat nobelistimme Holmström ja presidenttimme Niinistö. Holmström oli siinä keskustelussa sitä mieltä, että politiikka on poliitikkoja varten. Jukka Tarkka oli tästä eri mieltä ja kaipasi enemmänkin politiikan ulkopuolelta tulevia vaikuttajia, jotka osallistuisivat yhteisten päätösten tekemiseen. Macronin uusi puolue on tällainen, sillä ei ole vielä näyttöjä. Mutta kuten Holmström myös mainitsi, tekijöille täytyy antaa jonkinlainen rauha ja mahdollisuus, ennekuin kritisoidaan mitään tekemisiä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Sinä olet jättänyt politiikasta kokonaan pois agendan, tavoitteet mitä kohden poliitikko haluaa pyrkiä. Yleensä poliitikot tietenkin höpisevät niitä näitä luvaten kymmenen hyvää ja vähän enemmän, mutta kyllä sieltä rivien välistä se linjakin näkyy. Trumppi lupasi työtä ja Macron lupasi muutosta enemmän EU:ta ja kovaa kuria työelämään. Suuressa kuvassa linja on uusliberalistinen globalisaatio jossa kaikkien maiden työntekijät pistetään kilpailemaan kuka halvimmalla työt tekee. Tämä on johtanut ostovoiman hiipumiseen aiemmin vauraissa länsimaissa työttömyyskorvauksella tai alentuneella palkalla ei paljon kuluteta. EU halveksii Trumpia ja brittejä globalisaaation jättämisestä ja kehuu Macronia, aika näyttää miten kukakin onnistuu mutta muutosta kaikkialla kaivataan.

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Kyllä se agenda siellä on mukana, ei niin alleviivatusti, mutta siinä kohtaa, mitä näillä esiintymistyökaluilla halutaan tuoda esille eli ASIA. Sikäli tuo agenda on kompleksinen käsite tässä yhteydessä. Onko se työkalu vai se mitä näillä välineillä toteutetaan. Yhtä hyvin se voisi manifesti eli ohjelma, jota toteutetaan ja kuinka sitä tuodaan esille.

Agenda eli asialista, jonka pohjalta poliitikoiden on tarkoitus (tai ainakin kerrotaan näin) tehdä tarvittavia muutoksia.
Tietysti siihen voi kuulua asioita, joihin ei tarvitse tehdä muutoksia ainoastaan mahdollistaa niiden olemassa olo, jatkuvuus, korkeintaan hienosääntöä asioiden sujuvuuden kannalta.

Tässä voisi vielä viitata aikaisemmin mainitsemaani Kultaranta keskusteluun, jossa Holmström toi esille tuon ajatuksen, että politiikkaa ymmärtävät paremmin poliitikot, he ymmärtävät asioiden kontekstin. Ehkä hän on oikeassa, eihän Hjallis Harkimokaan ymmärtänyt meneillään olevaa politiikka, eikä vielä ole täyspäiväinen poliitikko, ymmärsikö sitten aikaisempaa, en tiedä. Tai ehkä konteksti on muuttunut vähemmän ymmärretyksi entisestään. Kysymys kuuluu kenelle politiikkaa tehdä ja kenen sitä tarvitsee ymmärtää? Ja kuinka he esiintyvät eri viiteryhmille? Tämä taisi olla yksi Kejon linkissä esiintynyt ajatus, että valitaan aiheet ja kenelle ne esitetään.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #6

Holmström vaatii politiikkaan asioiden salailua koska tyhmä kansa ei ymmärrä mitä päätetään ja miksi päätetään. Tuo nyt ei tietenkään kuulu demokratiaan vaan lähinnä diktatuuriin. Oleellista Suomessa on juuri salailu liittovaltiokehityksessä ja moni poliittinen päätös liittyy EU:n esittämiin vaatimuksiin, mm. haittamaahanmuutto. Muissa maissa on taas omia ongelmia joita ei voi suoraan verrata meidän ongelmiin.

Toimituksen poiminnat