FreeThinking

Ajoneuvojen käyttämien liikenneväylien maksullisuus

Ei ministeri Berner välttämättä kaikissa ajatuksissaan ole aivan hakoteillä, mutta kyllä hänen ajatusten toteuttaminen tuottaisi hyvin monelle enemmän tuskaa kuin täysimääräistä toteuttamisen iloa. Lähtökohta on oikea, auton käyttämisestä se vero täytyy ottaa ja kaiken lisäksi vero kohdistaa siihen mihin se on tarkoitettu eli liikenneväylien kunnossa pitämiseen.

Bernerin esimerkkilaskelmissa oli tuotu esille kolme vaihtoehtoa nykyisellä ja kiinteällä maksulla.Kiinteä maksu perustuu kuitenkin niihin suoritettaviin ajokilometreihin, sekä minkälaisella menopelillä matkaa suoritetaan. Mistä ne ajosuoritteet saadaan uusille autoille tai edes korkeintaan kolme vuotta vanhoille, jos ei tarvitse edes katsastaa. Eihän tuolloin voitaisi edes sitä kiinteätä maksua kaikille suorittaa, sillä eihän sitä voi minkään arvion perusteella tehdä, vai ilmoittavatko liikenneväyliä moottoriajoneuvoilla kuluttavat kansalaiset totuuden mukaisesti vuosittaisen mittarilukemansa.  Kiinteä maksun oikeudenmukainen periminen voi olla enemmän kuin hankalaa. Jos olen väärässä, sitten olen väärässä, mutta toivottavasti joku kertoo missä kohtaa.

Trafin käyttämä laskuri selvästi suosii kilometreihin perustuvaa maksuperustetta. Laskentaa on arvosteltu siinä olevan laskennallisen autoveron osalta ja kyllähän se hämmensi. Hyvä, että sitä on kuitenkin yritetty selventää Trafin puolesta.  Ovathan auton ostaneet autostaan maksaneet myös veroja ostonsa yhteydessä. Ja jossakin sen täytyy näkyä. Mutta kuinka monelle vuodelle tuo veron määrä lasketaan. Aika erikoista, että käytettäisiin jotakin 20 vuotta, kun halutaan, että autot olisivat jatkossakin entistä uudempia, vähäpäästöisempiä. Laskentaperusteita voisi tarkistaa tai kehitellä enemmän sitä minkälaista autonkäyttöikää todellisuus vastaa, vaikka se olisi edelleen Suomessa se 15 vuotta ja kaikillahan se ei sitä ole. Kaiken lisäksi se tarkoittaisi, sitä että jatkossa auton ennen uutta kaavailtua käytäntöä ostaneet, ovat maksaneet veroa, joka ei näkyisi missään eli voidaanko sitä millään tavalla kompensoida tai korvata, jos todellakin auton ostanut käyttää sitä autoa vielä useita vuosia. Vai jääkö auton ostaneen omaksi menetykseksi.

Kuinkahan tämä yhtiöittäminen tapahtuisi ilmeisesti ja sen yhteyteen kaavailtu liikenneväylien käytön laskeminen ja käytöstä perustava maksu tapahtuisi. Kansalaiset eivät halua, joitakin harvoja rohkeita lukuun ottamatta, jotka eivät pelkää yksityisyyden menettämistä, että heidän liikkumisensa olisi kenenkään ulkopuolisen tiedossa. Esityksen mukaan kuitenkin seurantaa haluttaisiin tehdä, jotta saadaan perittyä maksuja juuri sen liikenneväylän käyttämisestä, jota on käytetty. Ajatus hyvä, toteuttaminen voi olla todella hankalaa. Suomessa tuskin halutaan kuitenkaan ryhtyä suorittamaan minkäänlaisia maksukoppeja teiden varsille, jossa jouduttaisiin seisahtumaan alkupisteessä ja loppupisteessä, jopa välipisteissä. Tällaisia käytäntöjähän on Euroopassa suurten moottoriteiden varsilla.

Liikennevirasto tekee laskelmia tieosuuksien liikennemääristä vuosittain ja mittauspisteiden määrätkin ovat kasvaneet vuosittain. Millä tavalla liikennevirastoa voitaisiin hyödyntää paremmin, jotta maksut kohdistuisivat käytettäviin liikenneväyliin ja perittäisiin liikenneväyliä käyttäviltä. Voidaanko niitä käyttää yhtiöittämisessä?

Vai käytetäänkö sitä vain etsimällä ne liikennöidymmät väylät ja minkälaista liikennettä siellä on, jotta päästään kustannustehokkaaseen tulokseen, ja hommataan tie osuus yhtiölle, joka vastaisi perinnästä, että tien ylläpidosta. Näinkö se tulisi menemään? Kuinka kävisi sille paljon puhutulle korjausvelalle. Haluaako mikään yhtiö itselleen velkaa olipa se sitten minkälaista tahansa, vai yrittävätkö tulevat liikenneyhtiöt valmiiksi löytää ne väylät, joille ei kohdistuisi korjausvelkaa. Onko sellaisia edes olemassa? Valtavan velan määrästä päätellen ei helposti löydettävissä. Toki liikennevirasto on tehnyt korjauksia myös tiestön ylläpitämiseen. Kuinka ne on valittu, löytyy myös edellisestä linkistä.

 

Digitilisaatio ja automaatio tulivat hyvin voimakkaasti esille yllä olevan linkin esityksessä, siinä kuinka tuota korjausvelan osuutta aiotaan parantaa lukujen osalta suotuisemmaksi. Digitilisaation ja automaation ylläpitäminenkin maksaa ja aluksi sen ylläpitämisen kustannukset voivat olla myös sellaisia, joita ei edes ole taaskaan kerran pystytä realisoimaan. Toivottavasti ei kuitenkaan näin. Mutta tuskin niitä pelkästään jonkin valvontakeskuksen toimesta ylläpidetään yhden henkilön resursilla.

 

Kuinka yhtiö perii ja millä maksuilla tieväylän käytöstä. Trafin esimerkki laskelman mukaan, jos se on asiakasmaksu, autoilija maksaa 0,015 euroa kilometriltä. Lasketaanpa vuoden 2015 liikennemäärien mukaan kuinka paljon liikenneyhtiön, jonka hallussa olisi liikenneväylä Helsinki – Koskenkylä, paljonko kassaan vuodessa tulisi maksusuoritteita euroissa. Liikenteessä oli tuolloin 15 766 ajoneuvoa ja matka Helsingistä Koskenkylään on 72,7 kilometriä, riippuu varmasti hiukan siitä mistäpäin Helsinkiä lähtee. Osaatteko arvata kuinka paljon matka maksaisi, kun polttoainekuluja ei lasketa eikä muitakaan auton kulutukseen liittyviä maksuja (jatkossa suoritettavat korjauskulut jne …).  Sain hinnaksi 1,10 euroa. Joka tapauksessa tuon laskelman mukaan tieyhtiön kassaan tulisi tuolla liikennöintimäärällä noin 17 192 euroa vuodessa. Pystytäänkö sillä ylläpitämään tuota tieosuutta vuosittain ja maksamaan mahdollisen henkilöstön palkkoja, ei varmasti, joten useampia tieosuuksia täytyisi olla hallinnassa. Vai onko jo alkuperäisessä laskelmassa ollut perustavaa laatua oleva laskuvirhe. Vaikuttaako ALV, joka Trafin laskelmissa oli mukana hintaan. Kyllä se vaikuttaa autoilijan kokonaiskustannuksiin, ja se jäi pois. ALV:n mukainen autoilijan maksama asiakasmaksu olisi pyöreästi 0,019 euroa ja yhteen suuntaan meneminen maksaisi siten 1,36 euroa ja yhtiö perisi vuosittain autoilijoilta 21 414, jossa ALV mukana, mutta koska ALV on valtion omaisuutta, ei yhtiölle jää sittenkään kuin tuo 17 192 euroa tuolta tieosuudelta. Joku on ilmeisesti kuitenkin laskenut, että yhtiöittämien on kannattavaa. Se voikin olla niillä väylillä, joissa liikennemäärät ovat suuria ja joilla tulosta saadaan aikaiseksi, tuskin kukaan yksityinen yritys haluaa tappiota tehdä. Ja todennäköisesti perittävä kilomeri korvaus onkin aivan jotain muuta kuin laskin Trafin laskurin mukaan.

 

Koskenkylästä Helsingissä käyvä työläinen maksaisi kuukaudessa noin 55 euroa sekä polttoainekulut. Joillakin, jos sellaisia on, julkisilla kulkuvälineillä voisi matka tulla halvemmaksi, tai kimppakyydeillä, jolloin kustannuksia olisi maksamassa useampi. Vaikka tuo 55 euroa kuukaudessa ei olisi isomaksu, koska matkakustannuksiin kuuluvat myös polttoaineet ja polttoaineen hinta verotuksen myötä alenisi, ei työmatkailu siitä huolimatta ilman korvausta olisi kannattavaa.

 

Tulevatko liikenneväylä yhtiöt osaksi maakunnille kuuluviin organisaatioihin, kuten esimerkiksi ELY-keskuksiin, vai ovatko vain erillisiä yhtiöitä, jotka voivat olla yksityisiä tai maakunnan omistamia yhtiöitä, joiden valvontavastuu kuuluu maakunnalle. Maakunnathan voivat myös yhdessä omistaa organisaatiota tässä tapauksessa liikenneväyläyhtiöitä, jotta tiestö kokonaisuudessaan pysyisi kunnossa, eikä vain yhden maakunnan alueella olevat liikenneväylät.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Hyvä, että kirjauksia tulee sellaisiltakin, joilla on kuitenkin myös
jotakin konkretiaa eli sitä tosiasiallista tietoa liikenneväylistä ja niiden korjausveloista. Tietysti vuodessa, parissakin asiat muuttuvat mutta eihän Suomessa sellaista tapahdu, kun on asioita, joita ei ole saatu 30 vuoteen aikaiseksi.

http://merjakyllnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22986...

Kommentoin tässä, koska Kyllönen ei kaivannut kommentteja.
Hyvä kirjoitus ja tuo myös uudenlaista tietoa, jota ei välttämättä ole itse osannut hakea. Toivottavasti löydetään ratkaisu, jolla liikenneväylien käyttäjä saadaan maksajaksi oikeudenmukaisilla maksuilla, jossa on huomioitu minkälaista sen tuotteen kuluttaminen (tiestön), ympäristöön vaikuttaminen on, kunkin kuluttajan liikkumisen osalta on.

Toimituksen poiminnat