FreeThinking

Kauppasota

Nyt käydään vilkasta keskustelua kansainvälisestä kauppasodasta, joka on päässyt valloilleen näiden niin sanottujen pakotteiden vaikutuksesta. Venäjä vastaan USA ja EU.

 

Tätähän on hieman purettava mitä kauppasodalla tarkoitetaan ja mitä se loppujen lopuksi merkitsee. Jotta tätä edes jotenkin ymmärtäisi, jos sittenkään. Seuraava kohta on lainattu tutkielman tiivisteestä.  Sotien taloudellinen merkitys ja kansainvälinen kauppa sotien ehkäisijänä.

 

”Kun malliin lisätään kansainvälinen kauppa, huomataan, että kaupalla on samanlaisia vaikutuksia kuin konfliktilla. Kaupankäynti voi korvata konfliktin hyvinvoinnin lisääjänä. Itse asiassa kaupankäynnillä päästään korkeammalle hyvinvointitasolle kuin konfliktin avulla, koska kaupankäynti ei aiheuta tuotantomahdollisuuksien ja resurssien tuhoutumista. Kansainvälisellä kaupalla on tutkimuksen mukaan konflikteja ja asevarustelua ehkäisevä vaikutus.

 

Tämänhetkinen tilanne ei tuota näkemystä tällä hetkellä tue. Mutta jossain oli aikaisemmin viitattu myös siihen, että yleinen taloudellinen taantuma voi aiheuttaa tai purkautua konflikteina, jotka sitten johtavat tilanteisiin, joita ei näköjään osata käsitellä.

 

Tässä hieman lisää pohdittavaa arveluista, joita on tehty vuonna 1997.

 

” Viimeisen parin vuosikymmenen kehitys ei anna empiiristä tukea sille, että maailmaa uhkaisivat lähivuosina vakavat kauppasodat. Mutta paineita protektionismiin ja maailmankaupan vapauttamisen patoamiseen esiintyy jatkuvasti myös EU:ssa. Sen sijaan taloudellisen kehityksen ja kasvun painopiste on liukumassa Euroopan ja Yhdysvaltain alueilta Aasiaan.”

 

” Venäjän kehitys on riippuvainen sen kyvystä integroitua kansainvälisiin taloudellisiin rakenteisiin ja miten sen sisäinen kehitys etenee.”

 

” 2. edellytyksiä sille, että EU kehittynee yhdeksi globaalin kilpailun keskeisistä toimijoista 21. vuosisadalla. Vaikka EU:n poliittista vaikutusvaltaa ei voida ymmärtää ilman sen jäsenmaiden historiallista suhdetta Yhdysvaltoihin, EU:n vaikutusvallan kasvu on jatkossa riippuvainen yhä enemmän myös sen suhteista Venäjään sekä kyvystä saada tasa-arvoinen rooli Yhdysvaltain kanssa kansainvälisessä politiikassa, kuten Lähi-idässä.”

 

Tällaisia arvioita lausui Alpo Rusi lähes 20 vuotta sitten.

 

Tietyllä tavalla hyvin osuneita arvioita, mutta kukapa sitä aivan helposti pystyy ennustamaan niitä tilanteita, jotka eivät salli tämänkaltaisten kauppasotia lietsovan ilmapiirin syntymistä. Voidaan miettiä, mikä aiheuttaa tarvetta synnyttää vastakkainasettelua, joka hyödyttää hyvin harvoja  ja yleensä ne ovat niitä, jotka lietsovat tätä vastakkainasettelua. Voi antaa hieman syventävää näkemystä omille arvioinneille, jos sille on tarvetta.

 

” Sen sijaan niin sanottua kauppasotaa on kyllä Haaparannan mukaan käyty jossain määrin. Kauppasota eli protektionismi liittyy vahvasti juuri lama-aikoihin. – Devalvointitoimenpiteiden vastavetona valtiot ovat ottaneet käyttöön erilaisia tuontikaupan rajoitteita. Tullit ja tuontikiintiöt ovat perinteisiä rajoittamisen tapoja, joita tosin kansainväliset kauppasopimukset huomattavasti sääntelevät. Näiden rinnalle on tullut niin kutsuttuja pimeitä keinoja, kuten syytteet hintojen polkemisesta, hallinnolliset toimenpiteet, tavaroiden tarkistukset, jonotuttaminen ja muut hidasteet. Näiden käyttö on yleistynyt huomattavasti, Pertti Haaparanta sanoo.”

 

https://www.fim.com/~/media/nakemys_pdft/fimlehti/fim_01_2014.ashx

 

Nyt ei käytetä enää peiteltyjä tapoja harjoittaa tätä kauppasotaa vaan avoimesti yritetään kieltää sellaisia asioita, joista kieltäjälle itselle olisi mahdollisimman vähän taloudellista vahinkoa ja vastapuolelle sitäkin enemmän. Ilman vahinkoja ei kukaan säästy, vai uskotaanko, että voisi syntyä tai löytyä korvaavia kauppakumppaneita siinä suhteessa, että vahinkoja pystytään eliminoimaan.

 

Itselle tuli mieleen, kun näin Sauli Niinistön antamassa lausuntoa tästä laajenevasta kauppasodan uhkasta, että johtuiko hiki otsalla tuskasta, lämmöstä vai sitten molemmista.

 

Mitä minä tavallinen kansalainen ajattelen tästä? Mitä minun pitäisi ajatella, mutta ei minun tarvitse sitä keneltäkään kysyä. Lähinnä mietin mitä Venäjä tarvitsee tai mitä Putin tarvitsee. Ovatko he riippuvaisia EU:n tuotteista ja olemmeko me riippuvaisia jostain mitä Venäjä tuottaa. Jossain oli tietoa, että Venäjä on lähes velaton valtio, mutta Venäläisillä yrityksillä on kyllä velkaa länsimailta. Ovatko he riippuvaisia tästä velasta? Saavatko he maksettua velkansa? EU on osittain riippuvainen Venäjän öljystä ja energiasta. Onko se korvattavissa? Minusta minun ei pitäisi tällaisia kysymyksiä edes asetella. Uskoisin kuitenkin, että molemmat osapuolet pääsisivät helpommalla, jos pyrkisivät ratkaisemaan kiistansa diplomatian avulla. Ja sitä diplomatiaa on avattava varsinaisten konfliktin keskipisteessä olevien keskinäisillä neuvotteluilla, joissa näillä ulkopuolisilla ei pitäisi olla mitään sanottavaa.

 

Mietitäänpä sitten vielä herra Putinia. Mitä hän tarvitsee, onko hänen etujensa mukaista, että nyt nokitellaan, kuten muutamissa kirjoituksissa on esitetty. Hänen suosionsa Venäjällä on 80 % luokkaa, jota ei kenellekään muulla johtajalla muissa kiistan osapuolisissa valtioissa ole. Hyötyykö hän tästä syntyvästä tai käynnissä olevasta kauppasodasta. Hänen kannatuksena tulee todennäköisesti kasvamaan, kunnes tilanne Venäjän taloudessa muuttuu vaikeaksi ja esimerkiksi työttömyys siitä 5 prosentista kasvaa vauhdilla. Sitä ei hänkään varmasti halua. Venäjä pystyy käymään kauppaa muidenkin kanssa, markkinathan ovat tämän päivän globalisaatiossa valtavat. Eri asia ovatko ne yhtä kannattavia.

 

Yritin löytää myös maailman historiassa esiintyneistä kauppasodista ja niiden vaikutuksesta kyseisen ajan talouteen ja politiikkaan. Huonosti löytyi tietoa. Ainoastaan tietoa 1600-luvulla englantilaisia vastaan käydyistä kauppasodista. Ainut merkittävä tieto mitä siitä löytyi, oli kyllä osittain positiivinen: sen sodan ansiosta syntyi Portugalista merkittävä portviinin valmistaja.

 

Olisiko jollakin toisella enemmän tietoa näistä kauppasodista ja niiden vaikutuksista yhteiskuntiin?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

pekka numminen

"EU on osittain riippuvainen Venäjän öljystä ja energiasta."

Miksi juuri Venäjän öljystä ja energiasta?

(Läntisen) Venäjän kaasua ei voi varastoida, se voidaan vain säilöä kuljetusta varten, mutta se on pakko toimittaa käytettäväksi. Jos kaasukenttiä laitetaan väliaikaisesti kiinni niin Venäjälle tulee valtavat tappiot. Kaasua on kallista kuljettaa laivoilla ja pidemmät etäisyydet laskevat kannattavuutta lisää. Venäjä myy tulevaisuudessa kalliilla rakentamaansa putkistoa pitkin itäistä kaasuaan Kiinalle, mutta läntistä kaasua ei siirretä Venäjän läpi itään, se täytyy laivata tai myydä Eurooppaan.

Jos Venäjä myy öljynsä toisaalle, niin maailman markkinoille myydään/tuotetaan silti suunileen sama määrä öljyä. EU maat voivat tällöin yksinkertaisesti ostaa öljyä joka on tuotettu jossain muualla. Venäjä saa öljystään huonomman hinnan (kuljetuskustannukset nousevat) ja EU-maat joutuvat maksamaan kovemman hinnan (kuljetuskustannukset nousevat).

EU/Suomi ei ole riippuvainen siitä että saa dumpata tukiaisilla tuotettuja elintervikkeita Venäjälle. Venäjä kuitenkin joutuu ostamaan nämä tuotteet muualta, ja tämä muun maailman vähentynyt tarjonta täyttyy EU:n tarjonnalla. Venäjän täytyy tuoda tuotteet Pietarin/EU-maiden rajojen kautta (siis pidemmältä, mutta loppumatkasta samaa reittiä), koska Venäjän väestö asuu pääosin EU:n rajalla - Moskovassa. Venäjä saa elintervikkeensa kalliimmalla ja EU maat saavat elintervikkeistaan huonomman hinnan (molemmat häviävät).

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Onko se riippuvuutta, jos ensin rakennetaan putkistoja tuhansia kilometrejä, jotta olemassa olevaa energiaa saadaan käytettäväksi jossakin päin Eurooppaa. Meneehän näitä putkia Suomenkin mantujen ja merien läpi. Jos sitä olemassa olevaa kaasua ei olisi tarvittu, ei kai niiden rakentamisenkaan olisi ollut tarvetta. Siitä en tiedä onko EU Venäjän öljystä riippuvainen, mutta kuten mainitsit, onhan se monen tekijän summa, että sieltä sitä saa kustannuksiltaan edullisemmin. Ei se välttämättä tee sen takia riippuvaiseksi, mutta voisiko asioita hoitaa taloudellisesti huonommin kuin ostamalla jotakin kalliimmalla kuin olisi tarve.

Toimituksen poiminnat