FreeThinking

Ei ole analyysi analyysistä

En pyri tekemään analyysiä tämän hetkisestä maailmasta, sillä minä olen rajallinen ja kykenemätön tekemään sitä. Mutta mistä lähdemme tekemään sitä analyysiä, mitkä ovat perusasiat tekisi mieli sanoa lähtökohdat, mutta huomasin yhden blogin, jossa tästä sanasta ei pidetty, koska sitä käytetään liian yleisesti ja poliittisesti, joten ei sitten), joista se täytyisi tehdä. Sillä en usko, että aivan kaikkea siihen analyysiin pystyisi ottamaan mukaan. Millä tavalla pitäisi analysoida? Fenomenografisesti vai deduktiivisesti eli tilastollisesti. Käsiteanalyysiä en tähän ota, vaikka hyvin todennäköisesti monelle monet käsiteltävät asiat olisivat pelkästään käsitteitä.

 

Kuinka tai millä perusteella valitaan analyysi. Tässä yhdestä oppaasta:

 ”Miten valita analyysi?

•Mitä tutkimuskysymyksesi vaatii?

•Mikä on ollut metodologinen lähtökohta aineistonkeruulle?

•Onko kyseessä kuvaileva vai kategorisoiva ote?

•Teoria-vai aineistolähtöinen analyysi?

•Halutaanko korostaa subjektiivista tulkintaa vai objektiivisuutta?”

 http://edutool.wikispaces.com/file/view/EDUTOOL-aineisto%20analyysi.pdf/169700837/EDUTOOL-aineisto%20analyysi.pdf

 

Tässä hieman kuvausta siitä mitä on fenomenogrfinen analyysi, ja se vaikuttaa mielenkiintoiselta, koska se käsittelee nimenomaan sitä miten kukin ymmärtää ja kokee ympärillään olevan. Tekeekö tämä sitten helpommaksi ymmärtää se miksi yhteistä säveltä on vaikea löytää vain ja ainoastaan sen vuoksi, että koemme ja ymmärrämme asioita aivan liian eritavalla. Ja kokemaamme vaikuttaa se minkälaisessa ympäristössä itse kukin elämme.

”Fenomenografinen analyysi liittyy nimensä mukaisesti fenomenologiseen filosofiaan, joka kohdistaa huomionsa ihmisen maailmaan sellaisena kuin ihminen sen kokee ja ymmärtää. Fenomenografisen menetelmän on kehittänyt alun perin Göteborgin yliopistossa ruotsalainen Ference Marton ja hänen tutkimusryhmänsä. (Marton 1981) Fenomenografian taustalla on sekä kognitiivisen psykologian että hahmopsykologian tunnustamat lainalaisuudet: kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.

Fenomenografinen analyysi perustuu siihen, että ihmisellä on pyrkimys muotoilla informaation sisältö rakenteellisesti siten, että se muodostaa käsitettävän ja hyväksyttävän kokonaisuuden tai hahmon. Fenomenografisen analyysin perustana on näin ollen kiinnostus ihmisen tiedonmuodostukseen. Ihminen ymmärretään rationaalisena olentona, joka mielessään liittää oliot ja tapahtumat selittäviin yhteyksiin. Tältä pohjalta hän muodostaa asioista käsityksiä. Näistä käsityksistä fenomenografisessa analyysissa ollaan kiinnostuneita. Siinä kiinnostavat ne sisällöllisesti ja laadullisesti erilaiset tavat, joilla ihmiset käsittävät ympärillä olevan maailman. (Syrjälä & al. 1994, 116)”

 

http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot

Hyvä, että opiskelijat tekevät myös tällaisia tutkimuksia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat